Testissä: Amerikkalainen jalkapallo thainyrkkeilijän silmin

Lajina amerikkalainen jalkapallo on minulle melko vieras, mutta sen kova kontakti sekä sen yleinen fiilis on aina minua viehättänyt. Kävin kuitenkin kuvaamassa amerikkalaisen jalkapallon SM-finaalia, eli Vaahteramalja XXVII lauantaina 3.9, jotta tutustuisin lajiin paremmin.

Finaali pelattiin lauantai-iltana Sonera Stadiumilla. Vettä tuli koko pelin ajan rankasti, mutta fiilis stadiumilla oli erittäin iso yllätys minulle. Katsojat olivat pukeutuneet oman joukkueensa väreihin ja kannustivat äänekkäästi. En ollut odottanut kohtaavani sellaista fanikulttuuria lajin parista, joka taitaa olla Suomessa vielä pois suurimman yleisön silmistä.

vaahteraliiga_010

Lähdin kotiin likomärkänä, mutta erittäin innoissani. Tätä lajia pitäisi päästä kokeilemaan.

Itselläni on jo monen vuoden kokemus thainyrkkeilystä ja otteluita on jo useampi takana. Urheilu sekä kovat otteet ovat kiinnostaneet siis lähes aina. Kun kuulin, että Helsinki Roosters, Vaahteramaljan voittanut seura, pitää avoimet treenit, lähdin heti innoissani kokeilemaan lajia, johon olin edellisenä viikonloppuna ihastunut.

Viime tiistaina omien treenieni jälkeen suuntasin Pasilaan Velodromin kentälle, missä olikin jo muita innokkaita treenaajia paikalla. Treenit aloitettiinkin lähes heti reippaasti pyörittelemällä isoimmat nivelet lämpimiksi. Tunsin erittäin eksyneeksi vieraiden ihmisten ympärillä, mutta onneksi monet liikkeet olivat tuttuja jo omista treeneistä.

vaahteraliiga_003_2

Pienen lämmittelyn jälkeen saimme hieman hikeä pintaan ja jatkoimme lämmittelyä lajinsa ominaisilla liikkeillä sekä tekemällä dynaamisia venytyksiä. Omat inhokkini, juoksuvedot, olivat pääosassa lähes koko treenin ajan. Räjähtävyys ja nopeus onkin tärkeää erittäin monissa lajeissa ja tällainen harjoittelu tukee myös omaa thainyrkkeilyäni.

Varsinaisena treeninä oli kiertoharjoittelua kolmella pisteellä. Ensimmäisenä oli nopeutta ja jalkatyöskentelyä maassa olevilla tikapuilla. Tärkeää oli vauhti ja pitää katse poissa omista jaloista. Omat jalkani eivät tuntuneet tottelevan ollenkaan eikä vauhtikaan huimannut päätä. Treenikavereiden ja valmentajan kannustuksella sekä kovalla yrityksellä selvisin tikapuista.

Seuraavalla pisteellä oli liikkumista ja suunnanvaihtoa. Tämäkin tuotti minulle erittäin paljon haasteita. Nopeus ja räjähtävyys oli tässäkin isossa roolissa. Piti juosta takaperin, kääntyä toisinpäin ja pinkaista vielä käskystä valmentajan osoittamaan suuntaan. Tällä pisteellä meinasi pari kertaa jo turhauttaa, mutta muutamat kerrat onnistuin kääntyilemään nopeasti jopa kompuroimatta.

vaahteraliiga_001

Kolmannella pisteellä oli pallon kiinniottoa, mikä olikin minulle sitten se haastavin osio. Pallonkäsittelytaitoni ovat erittäin heikot ja pallo tipahtelikin useammin kuin sain sitä kiinni. Jaksoin silti yrittää loppuun asti, ja sainkin valmentajalta kehuja päättäväisyydestäni sekä periksiantamattomuudestani. Rymysin pitkiä matkoja maassa pallon perässä, koska halusin vain saada pallon kiinni.

Loppuun vielä hieman jäähdyttelimme ja venyttelimme.

Treeni oli kaiken kaikkiaan erittäin mukavaa ja ihanan monipuolista. Yllättävän paljon yhtäläisyyksiä huomasin omiin treeneihini, ja samat fyysiset ominaisuudet varmasti auttavat kummassakin lajissa. Myös porukan upea ryhmähenki ja tsemppi oli mahtavaa, vaikka tulin täysin uutena ja ulkopuolisena mukaan.

Minua tullaan luultavasti näkemään thainyrkkeilysalin lisäksi myös jenkkifutiskentällä tästä lähtien.

Teksti ja kuvat: Areta Santos