Onnenkyyneliä ja hyvää yhteishenkeä – Ensikertalaisen kokemuksia Provinssista

Saavuimme torstaina noin kolmen aikaan iltapäivästä Seinäjoelle ja saatuamme teltan pystyyn juoksimme katsomaan Olavi Uusivirran esitystä päälavan eteen. Aurinko paistoi ja elämä tuntui ihanalta. Aivan loppuun emme kerenneet katsoa tuota aivan upeaa esitystä, mutta onnellisuus oli kaikin puolin käsin kosketeltavissa. Ystäväni, jonka kanssa olin katsomassa Olavia, purskahti melkein itkuun onnesta.

IMG-20160701-WA0039

Palasimme leirintäalueelle ottamaan hieman kosteaa ja käymään hyvin hoidetuissa, melkein koko ajan siisteissä vesivessoissa (pisteet tästä Provinssille!). Saimme paljon uusia ystäviä, jotka sitten otimmekin mukaan katsomaan Elias Gouldin mahtavaa esitystä. Siinä esiintyjä, joka osaa ottaa yleisön haltuunsa. Palasimme leirintäalueelle uusien tuttavien kanssa pitämään hauskaa.

Pää Kii:n aikana koin ensimmäisen pittini, johon jäikin sitten koukkuun loppufestareiden ajaksi. Torstain lempiesiintyjäni oli Five Finger Death Punch. Vaikka sää oli surkea, en vaivautunut pukemaan päälleni sadetakkia. Ilman sadetta kaikki olisivat nähneet onnenkyyneleeni.

IMG_20160630_191710

Päivän päätteeksi menimme katsomaan anniskelualueen puolelle Sannia, joka onnistui osalla sanoituksistaan koskettamaan minua syvästi. Ei kaikki siihen loppunut, vaan kuten jokainen ilta, suuntasimme Camp Provinssin Silent Discoon. Aivan mahtava keksintö muuten!

Kuten arvata saattaa, perjantai alkoi unisesti kahden ja puolen tunnin unilla. Leirintäalueelle oli järjestetty erikoisempi suihkumahdollisuus, joka tunnelmansa puolesta toi mieleen vankilan, mutta festareiden hyvä yhteishenki oli havaittavissa sielläkin. Kun joku oli esimerkiksi unohtanut hoitoaineensa, auttoi viereinen kaveri lainaamalla omaansa. Tämä tiivistää hyvin Camp Provinssin tunnelman, jossa majoittujat olivat kuin yhtä suurta perhettä.

IMG_20160630_205123

Perjantaina kävimme katsomassa muutamia minulle ennalta tuntemattomia esiintyjiä, kuten DxxxA D & Minkki ja Veronica Maggio. Molemmat yllättivät positiivisesti! Päivän kohokohtana pidin kuitenkin Antti Tuiskua, jota olen kuunnellut polvenkorkuisesta asti. Oli ihanaa päästä laulamaan Antin kappaleita tuhatpäisen yleisön kanssa! Joimme viinit loppuun anniskelussa ja riensimme Disco Ensemblen keikalle. Kyseinen keikka oli ainut, jonka katsoimme alusta loppuun.

IMG-20160702-WA0053

Lauantailta taisimme nähdä vähiten esityksiä, kaiken sen ruuhkan, väsymyksen, nälän ja uupumuksen takia. Viewiltä näimme viimeisen kappaleen, josta takaisin leirintäalueelle, sieltä Biffy Clyroa kuuntelemaan anniskelualueelle, koska katsomo oli niin täynnä, että meidän pituiset eivät sieltä mitään näkisi. Oli mahtavaa juoda hyvää viiniä parhaan kaverin seurassa ja kuunnella Simon Neilin laulantaa, se tunnelma jää minulle varmasti vuosiksi mieleen.

Paperi T on kyllä kova äijä. En ole koskaan ennen nähnyt häntä esiintymässä ja odotukseni olivat suhteellisen korkealla, mutta ei tarpeeksi, koska esitys oli tajunnanräjäyttävän hyvä! Yleisö oli yhtä ja onnellisuus näkyi myös järjestyksenvalvojien naamalta.

IMG-20160703-WA0006

Rammstein, festareiden pääesiintyjä jätti sanattomaksi. Jos Rammstein tulee ensi vuonnakin Suomeen varmistan, että olen eturivissä. En paljoa lavalle nähnyt, mutta tunnelma välittyi muiden katsojienkin läpi.

Kiitos Provinssi, tämä oli varmasti paras mahdollinen kokemus ensikertalaiselle, vaikka esiintyjäperuuntumisia tuli. Olin festareiden ajan niin onnellinen, että sain muun muassa tehtyä sovinnon entisen vihamieheni kanssa. Veikkaan, että mikäli tiemme olisivat kohdanneet toisaalla, eikä pitäessämme sadetta teltassa, tilanne ei olisi edennyt samalla tavalla. Te yhdistätte ihmisiä.

Kuvat: Tomi Palsa / Provinssi 2016, Milla Nokelainen