Atreyun kitaristin muistot Suomesta: pilven polttelua Cypress Hillin kanssa

Kalifornialaisyhtye Atreyu julkaisee uuden albumin “Long Live” 18. syyskuuta. Edellisestä albumista on jo kuusi vuotta, joten bändi on ehtinyt kokea paljon “Congregation Of The Damned” -albumin myötä. Yhtye jäi myös vuonna 2011 määrittelemättömälle tauolle. Nyt Kaaoszine jututti yhtyeen kitaristi Dan Jacobsia muun muassa uudesta albumista, keikkalavoille paluusta sekä bändin ensimmäisestä vierailusta Suomessa viisi vuotta sitten.

Hei Dan! Mitä kuuluu?

Dan Jacobs: Hei! Minulle kuuluu erittäin hyvää, kiitos! Olen juuri valmistautumassa perjantaina Chicagossa järjestettävään Riot Festiin, jossa Atreyu soittaa.

Mitä bändi on puuhannut viimeiset pari viikkoa? Olette pitkästä aikaa menossa omalle kiertueelle. Jännittääkö?

Dan Jacobs: Olimme itse asiassa pari viikkoa Euroopassa keikkailemassa. Soitimme muun muassa Reading- ja Leeds-festivaaleilla Englannissa. Nyt valmistaudumme ensi viikolla alkavaan Amerikan-kiertueeseen. En jaksaisi odottaa, että pääsemme taas kiertueelle. Olemme tehneet muutamia keikkoja siellä täällä, mutta odotan innolla kiertue-elämää. Eniten odotan sitä, että pääsen kiertämään maailmaa, sillä matkustelu on lähellä sydäntäni; bändissä soittamisen parhaita puolia onkin se, että pääsen näkemään paikkoja, joissa en muuten ikinä pääsisi käymään.

Atreyu jäi muutaman vuoden tauolle yhtyeen jäsenten keskittyessä muihin sivuprojekteihin. Mitkä asiat ovat muuttuneet näiden vuosien aikana?

Dan Jacobs: Uskon, että bändin jäsenet ovat ensinnäkin kasvaneet ja oppineet tuntemaan itsensä paremmin. Olimme jatkuvasti kiertueella, joten emme päässeet kunnolla iloitsemaan siitä, mitä meillä oli. Olimme ”hautautuneet” kaiken sen bändimeiningin alle. Olemme tauon jälkeen selvästi saaneet myös enemmän itsevarmuutta siihen, mitä teemme, ja sivuprojektien kautta olemme saaneet päästellä ylimääräisiä höyryjä pihalle.

Kuinka päädyitte takaisin yhteen? Oliko bändin paluu suunniteltu vai tapahtuiko se ikään kuin itsestään?

Dan Jacobs: Periaatteessa molempia. Jossain vaiheessa aloimme soitella toisillemme ja kysellä, josko olisi aika tehdä yhdessä jotakin. Välillä oli vaikeuksia saada kaikki jäsenet kasaan samaan aikaan, mutta lopulta viime vuonna saimme aikaiseksi tavata keskenämme. Se oli ensimmäinen kerta moneen vuoteen, kun olimme kaikki viisi samassa huoneessa – itse asiassa ensimmäinen kerta sitten viimeisen keikkamme, joka oli Australiassa vuonna 2011. Ilmassa oli selvää jännityksen makua, mutta parin kaljan jälkeen saimme rentouduttua ja jatkoimme siitä, mihin alun perin jäätiin.

Olette viimeksi julkaisseet alkuperäistä studiomateriaalia kuusi vuotta sitten. Nyt julkaisette “Long Live” -albumin 18. syyskuuta. Millainen levyntekoprosessi oli tällä kertaa ja mistä ammensitte inspiraatiota siihen?

Dan Jacobs: Pohjimmiltaan halusimme palata juurillemme. Kuuntelimme esimerkiksi paljon sellaista musiikkia, mitä tuli kuunneltua myös bändin alkuajoilla. Olemme myös päässeet työskentelemään monien lahjakkaiden tuottajien kanssa, joista kaikilla on ollut oma tyylinsä tehdä asioita, joten yhdistimme heiltä opittua tietoa ja ryhdyimme töihin. Se oli loppujen lopuksi kuin pyörällä ajaminen, emme muistaneet, kuinka hauskaa meillä voikaan olla ja kuinka hyvä yhteishenki bändin jäsenillä on. “Long Live” -albumin tuottaja antoi meille myös vapaat kädet tehdä juuri sellaista materiaalia, kuin itse halusimme, joten se helpotti levyntekoa paljon.

Aistin itsekin levyä kuunnellessani selvästi enemmän 2002 – 2004 ajan materiaalia, mikä sai pitkäaikaisen fanin erittäin hyvälle mielelle. Oliko paluu juurille siis tahallista vai tapahtuiko se ikään kuin luonnostaan?

Dan Jacobs: Vähän molempia. Selvästikin esimerkiksi kitarasoundit ovat kehittyneet niiltä ajoilta, mutta loppujen lopuksi olimme jo kokeilleet kaikkea uutta, mitä päähän juolahti, joten nyt oli aika tehdä jotakin vanhaa ja tuttua, mutta silti suuremmassa mittakaavassa. Tällä kertaa annoimme kaikkien tehdä juuri sitä, mitä he itse halusivat, mutta kollektiivisesti. Esimerkiksi Alex halusi selvästi palata takaisin vanhaan laulutyyliin, sillä hän tunsi itsensä siinä paljon itsevarmemmaksi ja turvallisemmaksi, mikä oli meille totta kai täysin ok.

Olette sanoneet haastatteluissa, ettei valtavirtamusiikkiskene ole teille tarkoitettu ja tällä albumilla halusitte selvästi poistua siltä alueelta. Oliko tauolla positiivinen merkitys tälle?

Dan Jacobs: Ehdottomasti. Tauolta paluu oli selvästi kuin toinen kierros meille. Saimme ikään kuin aloittaa alusta, mutta tällä kertaa vain tiesimme enemmän musiikinteosta ja budjettimme oli selvästi suurempi kuin uramme alkumetreillä.

Onko “Long Live” -albumilla jokin kappale, jota et malta olla soittamatta livenä?

Dan Jacobs: Sanoisin varmaankin “Do You Know Who You Are?“. Haluaisin ehdottomasti nähdä, miten se tulee toimimaan livenä, sillä kappaleessa on selvä stadionbändiviba, joten se kaipaa suuria soittosaleja.

Toivottavasti pääsemme pian kuulemaan uusia kappaleita myös Suomessa. Viimeksi kun olitte Suomessa, soititte päälavalla Provinssissa vuonna 2010. Onko keikasta vielä muistikuvia jäljellä?

Dan Jacobs: Toivottavasti! Aah, joo se oli se keikka, jonka buukkasimme erittäin lyhyellä varoitusajalla. Soitimme Cypress Hillin kanssa samalla lavalla! Alunperin Wolfmotherin piti soittaa, mutta jostain syystä bändi estyi, joten meiltä kysyttiin, josko ehtisimme soittaa keikan Suomessa, kun olimme muutenkin lähistöllä. Muistan vain hypänneeni koneeseen, koneesta ulos ja suoraan lavalle metsän keskelle. Keikan jälkeen poltimme pilveä Cypress Hillin kanssa ja sitten olimmekin taas lentokoneessa. Eli ainoa kokemukseni Suomesta on, että olin 3 tuntia metsän keskellä, soitin keikan, olin ihan helvetin pilvessä ja lähdin takaisin kiertueelle.

Legendaariset bändit, kuten Metallica, Iron Maiden ja Slayer, tekevät edelleen musiikkia ja täyttävät areenoja toinen toisensa perään, mutta jonain päivänä niiden täytyy tehdä tilaa uudelle metallisukupolvelle. Minkä bändin uskot olevan seuraava manttelinperijä?

Dan Jacobs: Totta kai toivoisin sen olevan Atreyu, mutta jos totta puhutaan, se olisi varmaankin Avenged Sevenfold. Se on löytänyt oman tiensä huipulle ja kuulostaakin hieman edellä mainittujen legendojen sekoitukselta.

Mikä on paras neuvo, jonka olet elämäsi aikana saanut?

Dan Jacobs: Hmm.. Sen täytyy varmaankin olla kultainen sääntö: ”Kohtele muita, niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan.” Uskon, että se on se tärkein asia, minkä olen oppinut elämässäni. Sillä pääsee jo pitkälle. Ei ole väliä, onko vastaantulija pomosi vai siivooja, sinun täytyy kunnioittaa jokaista.

Kun Atreyu jonain päivänä tulee tiensä päähän, mistä haluaisit Atreyun muistettavan?

Dan Jacobs: Siitä, että se oli hauskin, viihdyttävin ja rokkaavin bändi, jonka ihmiset ovat koskaan nähneet, tietenkin! Haluan, että ihmiset aliarvioisivat meidät tullessaan keikalle, mutta lähtisivät näkemästään täysin ällikällä lyötyinä. Ihmisten viihdyttäminen on tehtävämme tällä planeetalla, ja haluamme tehdä sen myös hyvin.

Mitä haluaisit sanoa suomalaisille faneillesi?

Dan Jacobs: Toivottavasti näen teidät kaikki pian ja pääsen maistamaan teidän herkullisia suomalaisia alkoholivirvokkeitanne!

Mahtavaa, että olette taas keikkailemassa, ja toivottavasti näämme teidät pian myös Suomessa omalla keikalla tai edes festareilla. Kiitos vielä, ja onnea kiertueelle!

Dan Jacobs: Kiitos paljon ja kaikkea hyvää!

Haastattelija: Nelly Tatti

Haastattelu on tehty yhteistyössä Kaaoszinen kanssa.

Kuva: Youtube